Kiinteistöliiton valtakunnallinen kiinteistöverovertailu
Lehdistötiedote, julkaisupäivä 12.10.2006
Sammatti kovin kiinteistöverottaja
Kuntakohtaiset erot kiinteistöveroissa ovat Suomen Kiinteistöliiton selvityksen mukaan suuria, oli sitten kyse kiinteistöveroprosenteista tai kiinteistöveron tuotosta suhteessa kunnallisveron tuottoon. Kohtuullinen kiinteistövero on usein kilpailuvaltti kun ihmiset valitsevat asuinpaikkansa ja yritykset toimipaikkansa.
Vaikka kuntakohtaiset erot ovatkin supistuneet veroprosenttien alarajojen noston myötä, voi verorasitus ankarassa kiinteistöverokunnassa olla yli kaksinkertainen maltillisimpiin kuntiin verrattuna.
Kiinteistöverot tuottavat tänä vuonna noin 770 milj. euroa. Summa vastaa keskimäärin lähes yhden kunnallisveroprosentin tuottoa kunnallisverotuksessa.
Yleinen kiinteistöveroprosentti on keskimäärin 0,74 %. Tätä sovelletaan tontteihin ja muihin kuin asuinrakennuksiin. Rakentamattomien tonttien 1 - 3 prosentin korotettu verokanta on käytössä 119 kunnassa eli yli 30 kuntaa otti korotetun verokannan käyttöönsä tänä vuonna.
Asumisen verotuksessa on tarkasteltava sekä tonttien että asuinrakennuksen verotusta. Vakituisen asuinrakennuksen keskimääräinen verokanta on 0,29 ja vapaa-ajan rakennuksen 0,86 prosenttia.
Vuodeksi 2006 kiinteistöveroprosenttejaan korotti peräti joka neljäs kunta, mutta alennuksia tuli vain yhteen kuntaan.
Erot kaksinkertaisia
Eniten asumisesta joutuu maksamaan kiinteistöveroa yhä Sammatissa, missä verotusarvoltaan 68 000 euron arvoisesta esimerkkiasunnosta menee kiinteistöveroa tänä vuonna 425 euroa. Sammatti on huippuverottaja kaikkien kiinteistöjen osalta soveltaessaan lain sallimia kiinteistöveroprosentteja niin tonttiin kuin vakituiseen ja vapaa-ajan asuinrakennukseen ja muihin rakennuksiin. Liite 1.
Koko maassa vastaavasta asunnosta verotetaan keskimäärin 274 euroa. Maltillisimmat kunnat verottavat 68 000 euron asunnosta minimiprosentein 197 euroa eli alle puolet huippukuntien veroista.
Tänä vuonna asumisen verotusta lisäsivät eniten Pornainen (58 %), Hausjärvi (50 %), Ullava (47 %) ja Kalvola (42 %).
Suurista kaupungeista koviin asuntoverottajiin kuuluvat Vantaa, Joensuu, Kotka, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Vaasa. Keskimääräistä maltillisemmin puolestaan verottavat Oulu, Pori ja Espoo. Liite 2.
Yleinen kiinteistöveroprosentti 23 kunnassa korkein mahdollinen
Kaikkiaan 23 kuntaa verottaa lain salliman enimmäismäärän tonteista ja muista kuin asuinrakennuksista eli niissä yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,00 %. Lain sallimassa minimissä (0,50 %) pitäytyy lähes 60 Manner-Suomen kuntaa, suurista kaupungeista ei yksikään. Näissä kunnissa toimitilakiinteistöjen verorasitus on puolet huippukuntien tasosta. Useat Ahvenanmaan kunnat käyttävät tätäkin alempaa verokantaa.
Vakituista asuinrakennusta verottaa lain salliman maksimin (0,50 %) mukaan vain Karttula, Sammatti ja Utsjoki. Keitele, Pyhäjärvi, Rautalampi ja Vesanto verottavat 0,45 sekä Mikkeli ja Vantaa 0,42 prosentilla, kun taas 50 Manner-Suomen kuntaa soveltaa 0,22 prosentin minimiä ja toista kymmentä Ahvenanmaan kuntaa ei verota vakituista asuinrakennusta lainkaan.
Vapaa-ajan asuinrakennusta verottaa maksimin (1,00 %) mukaan 26 ja minimin (0,50 %) kuusi kuntaa. Kun Eno, Houtskari, Kemiö, Korppoo, Nastola, Nauvo, Parainen, Rovaniemi, Sammatti, Vaasa, Velkua ja Västanfjärd käyttävät korkeinta mahdollista verokantaa sekä tonttiin että rakennukseen, on vapaa-ajan asunnon kiinteistövero kaksinkertainen maan edullisimpiin mökkikuntiin nähden. Liite 3.
Lisätietoja kiinteistöverovertailusta antaa:
- Kiinteistöliiton tutkimusjohtaja Mauri Marttila, puh. (09) 1667 6218,
Maakuntakohtaiset tiedot selviävät Suomen Kiinteistöliiton sivuilla olevasta lehdistötiedotteesta.
Takaisin
Kommentoi ja keskustele uutisesta
