Kiinteistöliitto Uusimaa: Kiinteistöveron kiristys ei ole luonnonlaki
Lehdistötiedote, julkaisupäivä 5.9.2006
Pääkaupunkiseudun kunnat voivat alentaa omia prosenttejaan
Verohallinto suunnittelee kiinteistöjen verotusarvojen nostamista tavalla, joka varsinkin pääkaupunkiseudulla tarkoittaisi veron huomattavaa kiristystä. Asia on tuotu esille ikään kuin vaihtoehtoja ei olisi. Näin ei suinkaan ole, sillä liikkumavaraa löytyy sekä valtio- entä kuntatasolla.
On totta että verotusarvojen ja tämän hetken myyntihintojen välinen ero on suuri, mutta laki antaa verottajalle hyvin laajan harkintavallan sen suhteen, miltä osin tämä otetaan huomioon ja mitä pidetään "normaaliolona". Verohallinnon pitää toimia mahdollisimman pitkäjänteisesti eikä omalta osaltaan kiihdyttää hintakehitystä, jossa kiistämättä on "ilmaa". Kehityksen ennustamisen aikajänteen tulisi olla vähintään 10 vuotta. Muuten toimenpide on vain uusi isku pyrkimyksille hillitä pääkaupunkiseudun nousevia asumismenoja, jotka jo nyt vaikeuttavat järkevää yhdyskuntasuunnittelua.
Onneksi pääkaupunkiseudun isot kunnat voivat myös omin päätöksiin vaikuttaa siihen, paljonko kiinteistövero kiristyy 2007 vai kiristyykö se ollenkaan. Niin Helsingissä, Espoossa kuin Vantaallakin sovelletaan tonteista perittävää yleistä kiinteistöveroa, jonka veroprosentti on lain määräämää alarajaa (0,50%) korkeampi. Vantaalla tämä koskee myös vakituisesta asuinrakennuksesta perittävää veroa. Vahvistuneen seudullisen yhteistyön nimissä Helsingin, Espoon ja Vantaan pitäisikin nyt sopia, että ne torjuvat verotusarvojen nostamisesta johtuvaa asumiskulujen kasvua alentamalla yleisiä kiinteistöveroprosenttejaan. Samansuuruiset toimenpiteet toimisivat myös osoituksena halusta välttää verotuksen kautta käytävää kilpailua.
Toivottavasti keskustelu kiinteistöveron verotusarvojen roimasta nostamisesta kiinnittää huomiota myös tämän verotusmuodon periaatteellisiin ongelmiin. Kun varallisuusverosta on muilta osin tämän vuoden alusta luovuttu, on hyvinkin ristiriitaista että meillä kiinteistöjen osalta on edelleen olemassa kunnallinen varallisuusvero, joka kiristyy entisestään. Tämä vahvistaa kiinteistöveron epäsosiaalista luonnetta, kun se viime kädessä aina siirtyy asumiskustannuksiin tulotasoon katsomatta.
Viimeistään nyt on myös haudattava ajatukset kiinteistöverolain alarajojen nostamisesta, josta epämääräisen hallitusohjelmakirjauksen takia vielä jokin aikaa sitten puhuttiin. Toivottavasti puolueet sitoutuvat selkeästi tähän, kun eduskuntavaalikampanja on alkamassa.
Kiinteistöliitto Uusimaa on Suomen Kiinteistöliiton suurin jäsenjärjestö, jonka jäseninä on noin 7500 kerros- ja rivitaloyhtiötä.
Lisätietoja Kiinteistöliitto Uusimaa:
- Toiminnanjohtaja Stefan Johansson, puh. (09) 1667 6205 tai 050 527 9702
Takaisin
Kommentoi ja keskustele uutisesta
