Pitkän ajan taloussuunnittelu
Yli talousarviovuoden aina 5 - 10 vuoteen ulottuva taloussuunnittelu perustuu kiinteistöstrategiassa määriteltyihin toiminnallisiin päämääriin ja esimerkiksi kunnossapito- tai korjausohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Näin onkin kysymys siitä, miten kaavaillut toiminnan muutokset tai peruskorjaukset tai perusparannukset tullaan rahoittamaan normaalien vuotuisten hoitokulujen lisäksi.
Pitkän ajan rahoitussuunnittelulla pyritään arvioimaan vastikkeiden, vuokrien ja käyttökorvausten kustannuksia vastaavat tasot sekä muun rahoituksen tarve. Normaalien hoitovastikkeiden ohella on tullut entistä yleisemmäksi erillisten korjausvastikkeiden kanto ja niiden ennakkorahastointi tai asuintalovarauksiksi muodostaminen. Suurten korjaushankkeiden osalta on selvitettävä osakasten halukkuutta kertamaksullisten osakassuoritusten kantamiseen ja toisaalta sitä, miten suurta vieraan pääoman rasitusta ollaan valmiita kestämään eli minkä suuruiseksi pääomavastike mitoitetaan. Tämä puolestaan riippuu lähinnä laina-ajan pituudesta.
Suurehkojen korjausmenojen osalta on suunniteltava, mikäli mahdollista, yhdenmukainen ja johdonmukainen menettely, miten korjausmenot ja niiden rahoitus käsitellään kirjanpidossa ja verotuksessa. Viime mainittuun liittyy mm se, suositaanko aktivointia ja rahastointia vai kuluiksi kirjaamista ja osakassuorituksia tai asuintalovarausten muodostamista. Selvien perusparannusten osalta on aktivointipakko, jolloin rahastointi on mielekästä. Toisaalta on selvitettävä, miten kaavaillut korjaushankkeet ovat suhteessa viiden vuoden aikana kertyvään ennakkorahastointimäärään eli tarvitaanko lisäksi vierasta pääomaa.
