Asunto-osakeyhtiöiden talojen putkiremonteille tyypillistä

Vaikka taloille tehdään kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia, niin siitä huolimatta liian usein asioita pitkitetään ja remontteihin ei lähdetä ennen kuin pakon edessä. Syynä ovat usein isot vuodot, putkirikot, romahtamiset, rassaukset ja kustannukset. Suunnittelu tehdään hätäisesti, ilman pohdiskelua. Joskus suunnittelun tekee urakoitsija, jolloin työn kilpailutus on jäänyt heikoksi.

As. Oy -kohteissa päätöksentekijöitä on paljon, kaikki osakkeenomistajat. Isännöitsijä, talon hallitus ja konsultit valmistelevat esitystä päätökseksi ja kaikissa tapauksissa ei voida toteuttaa järkeviä hankekokonaisuuksia, joissakin tapauksissa kyllä. Tavoitteena pitäisi olla kerralla tehtävä, mahdollisimman iso remontti myös sähkötyöt huomioiden. Näin työt tulevat halvemmaksi ja korjauksia tulee harvemmin.

Korjausrakentamiselle tyypillistä

harvoin korjataan koko talo kerralla
useimmiten korjataan yksi kokonaisuus, esim. vesijohdot ja/tai viemärit
useimmiten talon normaali toiminta jatkuu
taloa joudutaan korjaamaan hätäluonteisesti (kallista)
niukalla budjetilla kokonaisedullisuus kärsii
korjausajankohta on usein kesällä
etsitään hankintakustannuksiltaan liian helppoja ratkaisuja
ei satsata kunnolla suunnitteluun ja valmisteluun
työn valvonta ei ole järjestetty kunnolla
pitkän aikavälin suunnittelu puuttuu

Mikä tekee toteutuksen edullisemmaksi?

mahdollisimman suuri urakka (urakoitsijat kiinnostuvat, tiukka urakkakilpailu, yksikkökustannukset pienet)
ei lisätöitä (harkittava suunnitteluvaiheessa kokonaisuutta, panostettava rajusti suunnitteluun ja esivalmisteluun, lisätyöt kalliita
tottuneet urakoitsijat (urakkalaskentaan kelpuutetaan vain muutamia hyviä, nimenomaan ko. työhön erikoistuneita urakoitsijoita)
halpa ei ole välttämättä edullista (1960- 70-luvulla asiantuntemattomasti uusittuja putkistoja joudutaan jo uusimaan, muovimatto- / muovitapettiongelmat, eristysten puuttumisen ongelmat, kannakointiongelmat, puuttuneen valvonnan ongelmat