Kaksi viidestä taloyhtiöstä tekee kunnossapitotarveselvityksen ilman ulkopuolista asiantuntijaa
Lehdistötiedote, julkaisupäivä 16.11.2010
Kiinteistöliiton syksyn korjausrakentamisbarometri:
Ensimmäiset uuden asunto-osakeyhtiölain edellyttämät hallituksen kunnossapitotarveselvitykset esitetään käytännössä ensi kevään yhtiökokouksissa. Hallituksista kaksi viidestä katsoo pystyvänsä laatimaan selvityksen tukeutumalla omaan ja isännöitsijänsä ammattitaitoon.
Kolmannes hallituksista hyödyntää jo tehtyä kuntoarvioita, kuntotutkimusta tms. ja vajaa viidennes teettää tai päivittää kuntoarvion. Loput eli noin kahdeksan prosenttia hallituksista käyttää kunnossapitotarveselvitystä tehdessään muulla tavoin ulkopuolista asiantuntijaa, ilmenee Kiinteistöliiton neljännestä korjausrakentamisbarometrista. Barometrikyselyyn vastasi loka-marraskuussa lähes 900 taloyhtiön hallituksen jäsentä ja 300 isännöitsijää.
Taloyhtiöiden remonttien käynnistymistä ovat tänä syksynä hidastaneet eniten materiaalien ja työn hintakehitys sekä suunnittelu- ja urakoitsijakapasiteetin riittämättömyys ja aikaisempaan tapaan osakkaiden maksukyky ja päätöksenteko-ongelmat. Sen sijaan korjausten käynnistymistä on vauhdittanut entisestään lainarahan saatavuus. Myös korjaustuen saatavuus on nähty vauhdittavan korjausten käynnistymistä, joskaan ei samassa määrin kuin vielä keväällä.
Taloyhtiöissä akuuteimpia korjaustarpeita ovat edelleen putkistot, vesikatot, ikkunat ja ulko-ovet, huoneistojen märkätilat sekä julkisivut. Taloyhtiön kuntoa on selvitetty yhä useammin kuntoarvioin. Reilu kolmannes vastanneista taloyhtiöistä oli teettänyt kuntoarvion.
Hankkeita on viime kevättä enemmän hankesuunnitteluvaiheessa, mutta vähemmän suunnitelma- ja tarjouspyyntövaiheessa. Myös niiden taloyhtiöiden määrä, joilla ei ole tänä vuonna lainkaan korjaushanketta on hieman kasvanut. Hankkeissa käytetään enenevässä määrin ulkopuolista valvojaa. Häntä pidetään sopivimpana edustamaan taloyhtiötä korjaushankkeissa. Runsas viidennes pitää sopivimpana taloyhtiön edustajana joko isännöitsijää tai projektipäällikköä / rakennuttajakonsulttia.
Useimpien isännöitsijöiden mukaan urakkatarjousten yksikköhinnat ovat nousseet viime keväästä. Vain viisi prosenttia katsoo hintatason laskeneen. Isännöitsijät saavat tarjouksia vähemmän kuin keväällä. Alle 15 prosenttia katsoo saavansa nyt enemmän tarjouksia kuin keväällä.
6-10 vuoden remonttilainat yleisimpiä
Korjaushankkeiden pääasiallinen rahoitusmuoto on edelleen pankkilaina, sitten osakassuoritukset ja ennakkorahastoinnein tai asuintalovarauksin kerätyt varat. Joka neljäs laina on enintään viiden vuoden laina. Reilu kolmannes on 6 - 10 vuoden lainoja, joiden osuus on lisääntynyt. Samoin 11 - 15 vuoden lainojen osuus on noussut yli neljännekseen.
Toissijaisista rahoitusmuodoista käytetyimpiä ovat suhdanneluonteiset korjaus- ja energia-avustukset. Lähes puolet taloyhtiöstä oli hakenut suhdanneluonteista 10 prosentin avustusta, mutta vain alle viidennes 15 prosentin suhdanneluonteista energia-avustusta.
Putkistokorjauskustannuksissa nousua ja laskua
Käyttövesiputkien pinnoitus ei ole juurikaan lisääntynyt. Sen sijaan uusien korjausmenetelmien osuus viemärikorjauksissa on noussut jo 30 prosenttiin. Putkistokorjausten keskimääräiset kokonaiskustannukset nousivat pääkaupunkiseudulla 5,5 prosenttia keväästä, mutta laskivat muualla maassa runsaat kuusi prosenttia. Näin koko maan keksimääräiskustannus pysyi runsaassa 390 eurossa asuinneliöltä.
Pääkaupunkiseudulla putkistokorjausten keskikustannukset olivat runsaat 470 euroa ja muualla maassa noin 330 euroa neliöltä. Hajonta on edelleen suurta - alle 200:sta yli 600 euroon neliöltä. Kun pääkaupunkiseudulla yleisin kustannus on 500 - 600 euroa, on se muualla maassa alle 200 euroa neliöltä.
Eroa selittää osin se, että pääkaupunkiseudulla kustannuksiin sisältyy muuta maata useammin kylpyhuoneiden vedeneristystyöt. Kun pääkaupunkiseudulla vedeneristystyöt sisältyivät putkistokorjauksiin kahdella kolmanneksella, olivat ne muualla maassa mukana vain kahdella viidenneksellä. Pääkaupunkiseudulla putkistoja uusitaan myös useammin vanhojen tilalle, kun taas muualla maassa yleisempää on uusiminen uuteen paikkaan, mikä usein alentaa kustannuksia käytettäessä esimerkiksi ns. pintavetoja.
Esitys korjausrakentamisbarometrista ja kuvaajat (PDF)
Seuraava korjausrakentamisbarometrikysely tehdään huhtikuussa 2011.
Lisätietoja Suomen Kiinteistöliitto:
-
toimitusjohtaja Harri Hiltunen, puh. 050 551 1295, harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi
-
tutkimusjohtaja Mauri Marttila, puh. 050 598 6388, mauri.marttila@kiinteistoliitto.fi
Takaisin
Kommentoi ja keskustele uutisesta
