|
Kiinteistönhoidon käsikirja
Kirja sisältää perustiedot kiinteistönhoidon päivittäisistä työtehtävistä sekä kiinteistön laitteista ja laitejärjestelmistä. Lisäksi kirjassa on asiaa mm. sopimusosaamisesta ja töiden suunnittelusta. Tutustu ja tilaa tästä...
|
|
Kunnossapito- ja rahoitussuunnitelma
Asunto-osakeyhtiölle kuuluvien korjaushankkeiden toteuttamiselle luodaan puitteet jo kunnossapito- ja rajoitussuunnitelmassa, joissa on määritelty etukäteen suunnitellut vuosikorjaukset sekä niiden rahoitus. Tyypillinen aikajakso pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelmalle on kymmenen vuotta. Kunnossapitosuunnitelma ts. tekninen-PTS laaditaan kuntoarvion pohjalta. Kuntoarvioija laatii asunto-osakeyhtiön hallitukselle suunnitelmaehdotuksen, jonka hallitus hyväksyy ja panee täytäntöön yhdessä isännöitsijän kanssa.
Kunnossapitosuunnitelmassa on lueteltu asuinkiinteistön tilat, rakennusosat ja tekniset järjestelmät ja laitteet ja niihin kohdistuvat toimenpide-ehdotukset, toteutusjärjestys ja ajankohdat sekä kustannusarviot. Kunnossapitosuunnitelma antaa hallitukselle ja isännöitsijälle riittävästi aikaa valmistella hankkeen toteuttamiseen ja rahoitukseen liittyviä asioita. Isännöitsijä ja hallitus laativat rahoitussuunnitelman, jossa jokaiselle korjaushankkeelle on määritelty, miten se tullaan rahoittamaan. Rahoitussuunnitelman avulla osakkaille ei kohdistu yllättäviä talousrasitteita ja se antaa myös luotettavan kuvan yhtiöstä asunnonostajille. Kunnossapito- ja rahoitussuunnitelman avulla jaksotetaan korjaushankkeet siten, että kustannusrasitus jakautuisi taloudellisesti ja mahdollisimman tasaisesti kiinteistön käyttövuosille. Suunnitelmallisuuden avulla pyritään täten välttymään myös suuremmilta peruskorjaushankkeilta.
Aivan uudessa kiinteistössä on harvemmin merkittäviä korjauksia tulossa lähivuosien aikana ja vähäisemmätkin viat hoituvat yleensä takuutyönä. Merkittävimmät korjaushankkeet ajoittuvat noin 15-25 vuoden päähän rakennuksen valmistumisesta. Uusille asunnoille tulisi kuitenkin laatia teoreettinen suunnitelma, joka perustuu eri rakennusosien ja laitteiden tilastollisiin kestoikiin ja kunnossapitojaksoihin. Noin kymmenen vuoden kuluttua kunnossapitosuunnitelmaa voidaan tarkentaa kuntoarvion pohjalta, jolloin päästään systemaattiseen PTS-suunnitteluun. Kuntoarvio tulisi teettää viiden vuoden välein, jolloin kunnossapitosuunnitelmaa voidaan tarkistaa ja päivittää, kunnes uusi kunnossapitosuunnitelma laaditaan seuraavalle kymmenelle vuodelle.
