Uudistalon ja korjausurakan vastaanotto Opas on laadittu helpottamaan hallituksen ja isännöitsijän tehtävää uuteen asuintaloon muutettaessa tai korjaushanketta vastaanotettaessa. Lisätietoja ________________________________________ KH Net -kiinteistötietopalvelussa on erilaisia kiinteistön peruskorjaus- ja -parannushankkeita käsitteleviä ohjekortteja vaikkapa hallituksen jäsenille tulostettavaksi. Rakennustiedon KH Net -palvelu tuottaa ammattilaisille ja taloyhtiöiden vastuuhenkilöille puolueetonta ja laadukasta tietopalvelua hyvään kiinteistönpitoon. KH Net -palvelu sisältää ohje-, säännös- ja tiedonjyväkorttien lisäksi tuotetietoutta, käsikirjoja ja vanhojen korttien arkiston. KH Net -palvelussa on myös huoltokirja, asuintilojen käyttöohjeet ja lainalaskuri. Tutustu KH Net -kiinteistötietopalveluun demotunnusten avulla.

Korjaushankkeen toteuttaminen

Mittasuhteiltaan merkittävät korjaushankkeet ovat yleensä pitkiä ja monivaiheisia prosesseja. Korjaamisprosessi lähtee liikkeelle, kun pystytään asiantuntevasti tunnistamaan rakennuksen osan tai laitteiston huono kunto ja lähestyvä välttämätön korjaustarve. Monien vaiheiden jälkeen korjaushankeen päätepisteenä voidaan pitää takuuajan päättymistä. Aikaa tähän prosessiin kuluu helposti useita vuosia.

Suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon kuuluu ajantasainen kuntoarvio ja sen pohjalta taloyhtiössä hyväksytty kunnossapitosuunnitelma. Kunnossapitosuunnitelma sisältää suosituksen tulevien korjausten ajankohdista ja arvion niiden kustannuksista arviopäivän kustannustasossa. Tekninen ja taloudellinen valmistautuminen yksittäiseen korjaushankkeeseen voidaan aloittaa kunnossapitosuunnitelmassa esitettyjen arviotietojen pohjalta hyvissä ajoin.

Eräissä tapauksissa rakennusosan tai järjestelmän kuntoa ei voida arvioida luotettavasti kuntoarviossa käytettävillä menetelmillä. Tällöin kannattaa tehdä kuntotutkimus heti kuntoarvion laadinnan perään tai sen yhteydessä, jotta voidaan laatia luotettava kunnossapitosuunnitelma. Joissain tapauksissa taas on tarpeen tehdä kuntotutkimus siinä vaiheessa, kun varsinaisten korjaussuunnitelmien laadinta alkaa. Näin saadaan tarkat lähtötiedot suunnittelulle. On myös monia tilanteita, joissa kuntotutkimusta ei tarvita lainkaan ja korjaamisen lähtötiedot selviävät luotettavasti jo kuntoarvioinnin yhteydessä. Korjausalan asiantuntijat osaavat suositella kulloinkin soveliasta menettelytapaa.