Korjaushankkeen toteuttaminen
Mittasuhteiltaan merkittävät korjaushankkeet ovat yleensä pitkiä ja monivaiheisia prosesseja. Korjaamisprosessi lähtee liikkeelle, kun pystytään asiantuntevasti tunnistamaan rakennuksen osan tai laitteiston huono kunto ja lähestyvä välttämätön korjaustarve. Monien vaiheiden jälkeen korjaushankeen päätepisteenä voidaan pitää takuuajan päättymistä. Aikaa tähän prosessiin kuluu helposti useita vuosia.
Suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon kuuluu ajantasainen kuntoarvio ja sen pohjalta taloyhtiössä hyväksytty kunnossapitosuunnitelma. Kunnossapitosuunnitelma sisältää suosituksen tulevien korjausten ajankohdista ja arvion niiden kustannuksista arviopäivän kustannustasossa. Tekninen ja taloudellinen valmistautuminen yksittäiseen korjaushankkeeseen voidaan aloittaa kunnossapitosuunnitelmassa esitettyjen arviotietojen pohjalta hyvissä ajoin.
Eräissä tapauksissa rakennusosan tai järjestelmän kuntoa ei voida arvioida luotettavasti kuntoarviossa käytettävillä menetelmillä. Tällöin kannattaa tehdä kuntotutkimus heti kuntoarvion laadinnan perään tai sen yhteydessä, jotta voidaan laatia luotettava kunnossapitosuunnitelma. Joissain tapauksissa taas on tarpeen tehdä kuntotutkimus siinä vaiheessa, kun varsinaisten korjaussuunnitelmien laadinta alkaa. Näin saadaan tarkat lähtötiedot suunnittelulle. On myös monia tilanteita, joissa kuntotutkimusta ei tarvita lainkaan ja korjaamisen lähtötiedot selviävät luotettavasti jo kuntoarvioinnin yhteydessä. Korjausalan asiantuntijat osaavat suositella kulloinkin soveliasta menettelytapaa.
