Kuntotutkimuksen tilaaminenOpas kuntotutkimuksen teettämiseen. Lisätietoja |
Kuntotutkimus
Kuntotutkimus on menettely, jossa rakennuksen jokin rajattu osa-alue, rakennusosa tai laitteisto tutkitaan asiantuntijan toimesta sellaisilla menetelmillä ja siinä laajuudessa, että saadaan riittävällä tarkkuudella selville kyseisen osa-alueen kunto, vauriomekanismit, soveltuvat korjausmenetelmät ja korjausten suositeltava ajankohta. Kuntotutkimusta voidaan tarvita kuntoarvion jatkotoimenpiteenä silloin, kun kuntoarvion silmämääräisillä menetelmillä ei ole pystytty tekemään luotettavia päätelmiä jonkin osa-alueen kunnosta ja kuntoarvioraportti on jäämässä tältä osin keskeneräiseksi tai puutteelliseksi. Toisaalta varsin usein on tarpeen tehdä kuntotutkimus ennen korjaustoimenpiteiden suunnitelma-asiakirjojen laatimista, jotta voidaan päättää kyseiseen kohteeseen parhaiten soveltuvat korjausmenetelmät.
Kuntoarvioijan pitäisi suositella raportissaan kuntotutkimuksen tekemistä, jos jonkin osa-alueen kunto ja korjaustarve on muuten jäämässä epäselväksi. Joskus voidaan kuntoarviota käynnistettäessä todeta, että luotettavan kuntoarvioraportin laatiminen edellyttää joltain osin kuntotutkimusta jo kuntoarvion yhteydessä tai sen välittömänä jatkotoimenpiteenä.
Kuntotutkimuksissa käytettävät menetelmät ja toimintatavat vaihtelevat huomattavasti riippuen siitä, mitä kohdetta ollaan tutkimassa. Esimerkiksi julkisivujen ja putkistojen kuntotutkimusmenetelmät poikkeavat toisistaan merkittävästi. Kuntotutkimuksiin voi kuulua mm. seuraavia toimenpiteitä:
- piirustuksiin yms. asiakirjoihin tutustuminen
- kohteen aistinvarainen tutkiminen
- ainetta rikkovien menetelmien käyttö
- paikalla tehtävät mittaukset ja koestukset
- rakenteiden ja putkistojen kuvaukset ja tähystykset
- näytepalojen ja näytteiden otto ja niiden laboratoriotutkimukset.
Kuntotutkimuksiin liittyy usein tärkeitä avustavia tai valmistelevia toimenpiteitä. Julkisivujen tutkiminen eri korkeuksilta edellyttää yleensä nostokorilaitteiston käyttöä usealla julkisivulla. Viemäreiden sisäpuolinen kuvaus saattaa edellyttää, että kyseiset viemärit painehuuhdellaan ennen kuvauksen tekemistä. Näytepalojen otto putkistosta voi vaatia asbestipitoisten eristeiden poistamista erikoistyönä ennen putkistonäytteiden ottamista.
Kuntotutkimuksen tekemisestä on julkaistu yleiset ohjeet seuraaville osa-alueille
- ulkobetonirakenteiden kuntotutkimus
- rapattujen julkisivujen kuntotutkimus
- kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus
- kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen kuntotutkimus
- sisäilmaston kuntotutkimus
- sähköjärjestelmien kuntotutkimus.
Kukin em. ohjeista on koottu omaksi julkaisuksi. Kuntotutkimuksen tilaajan kannattaa vaatia, että kuntotutkimuksen tekijä noudattaa julkaistuja ohjeita kohteen kulloinkin edellyttämässä ja mahdollistamassa laajuudessa.
Lisäksi kuntotutkimuksen tapaisia selvityksiä ovat mm. asbestikartoitus ja kiinteistön energiakatselmus. Kummankin suorittamisesta on annettu erillisiä määräyksiä ja ohjeita. Tapauskohtaisesti rakennuksessa voi olla tarpeen tutkia tarkemmin jotain muutakin osa-aluetta. Tällöin ei ole käytettävissä yleisiä kuntotutkimusohjeita, vaan noudatetaan pätevän asiantuntijan vakiintuneita tutkimusmenetelmiä.
Kuntotutkimus edellyttää tekijältään vankkaa osaamista kyseiseltä alalta, monipuolisen mittaus- ja havainnointilaitteiston, näytteenottolaitteet sekä yhteistyökumppanien verkoston eräiden harvinaisten erikoistoimenpiteiden ja laboratoriotutkimusten toteuttamista varten.
Kuntotutkimuksen tulokset ja toimenpidesuositukset tutkija kokoaa kuntotutkimusraporttiin.
Kuntotutkimuksen kokonaiskustannuksiin vaikuttavat oleellisesti mm. seuraavat seikat
- otettavien näytepalojen tai näytteiden määrä ja niille tehtävien laboratoriotutkimusten sisältö
- erilaisten kuvausten (esim. putkistojen) määrä ja laajuus.
Jotta tilaaja voisi pyytää ja saada vertailukelpoisia tarjouksia kuntotutkimuksesta, hänen tulisi määritellä tarjouspyynnössä em. toimenpiteiden haluttu laajuus. Ellei näin tehdä, joku tutkija voi kilpailutilanteessa tarjoushinnan pienentämiseksi tehdä tarjouksen kovin vähäisellä näytemäärällä. Tällainen tarjous näyttää halvimmalta mutta antaa epäluotettavampaa tietoa kuin useampia näytteitä sisältävä tutkimus. Kuntotutkimustarjouksia verrattaessa kannattaa aina huomioida mahdolliset erot näytteiden ja laboratoriotutkimusten määrässä.
Kuntotutkimusten tilaamisesta on julkaistu ohjekirja: Martti Hekkanen, Kuntotutkimuksen tilaaminen, Kiinteistöalan Kustannus Oy REP Ltd, Helsinki 2000.
Suomen Talokeskus tarjoaa kiinteistöille kaikkia edellä mainittuja kuntotutkimuksia. Lisätietoja löytyy osoitteesta www.suomentalokeskus.fi/rakentaminen/kuntotutkimukset.html.
