Isännöintiliitto: Peruskorjausten onnistuminen vaatii selvää työnjakoa ja kehitystyötä
Jäsentiedote, julkaisupäivä 12.10.2005
Peruskorjaukset ovat yhä useamman asunto-osakeyhtiön, osakkaan ja asukkaan arkea, kun korjaustarpeet moninkertaistuvat lähivuosina. Peruskorjauksiin varautuminen on kaikkien kiinteistöalan toimijoiden velvollisuus ja haaste. "Olemassa olevan asuntokannan kehittämiseen on panostettava", vaati Suomen Isännöintiliiton Tutkimus- ja kehitysjaoston puheenjohtaja Markku Kulomäki Kiinteistömessuilla.
Peruskorjauksissa on viime aikoina esiintynyt kaksi huolestuttavaa kehityssuuntaa. Toisaalta peruskorjaukset on ymmärretty kapeasti vain teknisestä näkökulmasta, vaikka peruskorjaukset ovat osa taloyhtiön kokonaishallintaa. Tekniikan palveluntuottajien tulisi keskittyä yhä tiiviimpään yhteistyöhön isännöintiyritysten kanssa kokonaishallinnan parantamiseksi. Siitä olisi suurin etu taloyhtiölle.
Toinen huolestuttava seikka on se, että isännöintiyritysten työkalut ja prosessit eivät ole ajan tasalla siten, että lisääntyvä peruskorjausten kokonaishallinta olisi mahdollista kohtuullisen työajan puitteissa. Tässäkin perusratkaisu on isännöintiyritysten ja palveluntuottajien yhteistyö koko peruskorjausprosessin kehittämiseksi.
Peruskorjaukset onnistuvat parhaiten, kun eri osapuolten välinen työnjako toimii. Taloyhtiön tärkein tehtävä on valita itselleen hyvä ja luotettava isännöintiyritys tai isännöitsijä. Isännöintiyrityksen tärkein tehtävä on kehittää ja hallita peruskorjausprosesseja osana asunto-osakeyhtiön monipuolista kokonaisuutta. Palveluntuottajien on kehittävä palveluaan siten, että peruskorjaukset onnistuvat taloyhtiön kokonaisedun mukaisesti. Kiinteistöliitto keskittyy omistaja- ja asukasnäkökulmaan, Isännöintiliitto ja palveluntuottajaliitot jäsentensä toimintaolosuhteiden parantamiseen. "Kun kiinteistöalan roolit ovat selvät, voivat kaikki keskittyä ydintehtäväänsä", korosti Kulomäki.
Olemassa olevaa asuntokantaa tutkittava enemmän
Peruskorjausprosessia ja -työkaluja on kehitettävä, jotta lähivuosien kasvavat peruskorjaustarpeet saadaan hoidettua. Tarvitaan lisää alan perustutkimusta. Suomen Isännöintiliitto ry on tehnyt periaatepäätöksen käynnistää asuttujen kiinteistöjen tutkimus- ja kehitystoiminnan. Hyviä kysymyksiä riittää:
- Miksi lähes kaikki tutkimus- ja kehitystoiminnan voimavarat ohjataan uusien asumismuotojen ja uudisrakentamisen tutkimiseen, vaikka tämän puolen kehittämisellä on jatkuvasti pienenevä merkitys asumisen kokonaislaadun kehittämisessä?
-
Miten selvitetään, mitkä ovat taloyhtiöiden, osakkaiden ja asukkaiden kannalta tärkeimmät asiat peruskorjausvaiheessa?
-
Miten kiinteistöalan tutkimus- ja kehitysresurssit saadaan suunnattua taloyhtiöiden ja asukkaiden kannalta tärkeimpien asioiden tueksi?
-
Miksi asunto-osakeyhtiöissä ei tehdä riittävästi päätöksiä peruskorjausten käynnistämiseksi?
-
Miksi taloyhtiön kunto ja säännöllinen korjaustoiminta vaikuttaa asuntojen hintaan kuitenkin vielä niin vähän?
-
Miten peruskorjausten kokonaishallinnan työkalujen ja -prosessien perustutkimus rahoitetaan?
-
Miten kehitystyön omarahoitusosuudet kerätään eli miten taloyhtiöt ja osakkaat saadaan sijoittamaan varoja heitä hyödyttävään tutkimus- ja kehitystoimintaan?
-
Miten saadaan maan johtavat tutkimuslaitokset mukaan olemassa olevan kiinteistökannan tutkimus- ja kehitystoimintaan?
Suomesta ei tule asumisen mallimaata, ellemme ryhdy panostamaan olemassa olevan asuntokannan ja asuinalueiden kehittämiseen. Aivan ensimmäiseksi on saatava lisää tutkimusresursseja olemassa olevien taloyhtiöiden tilanteen parantamiseksi. Hyvä Asuminen 2010 -ohjelmassa on kirjoitettu tätä koskevat visiotavoitteet. Perustutkimuksessa on painotettava taloyhtiön, osakkaan ja asukkaan koko elinkaaren aikaisten tarpeiden ja rahoituksen näkökulmaa, ei pelkästään peruskorjausten teknisen hallinnan erityiskysymyksiä.
Takaisin
Kommentoi ja keskustele uutisesta
