Muutokset rakentamistavoissa vaikuttavat asuntojen radonpitoisuuksiin
Muu tiedote, julkaisupäivä 24.2.2010
Säteilyturvakeskus (STUK) mittasi vuosina 2006-2007 radonpitoisuuden noin 2900 satunnaisesti valitussa asunnossa. Mittaukset osoittavat, että radonpitoisuuksien nousu on kääntynyt laskuun 2000-luvulla valmistuneissa taloissa. Enimmäisarvon 200 becquereliä kuutiometrissä ylittäviä asuntoja on Suomessa edelleen noin 220 000.
Vasta valmistuneessa tutkimuksessa havaittiin, että uusien pientaloasuntojen radonpitoisuudet alkoivat nousta 1960-luvun jälkeen. Nousu tasaantui 1990-luvulla, ja kääntyi laskuun 2000-luvulla valmistuneissa asunnoissa.
Pienimmät pitoisuudet olivat 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa valmistuneissa pientaloissa, joiden radonpitoisuuden keskiarvo oli 97 becquereliä kuutiometrissä. Suurimmat pitoisuudet mitattiin 1980- ja 1990-lukujen taloissa, jolloin keskiarvo oli 143 becquereliä kuutiometrissä. 2000-luvulla valmistuneissa pientaloissa pitoisuus oli 122 becquereliä.
Kaikkien Suomen pientalojen radonpitoisuuden keskiarvo oli tutkimuksen mukaan 121 becquereliä ja kerrostalojen 49 becquereliä kuutiometrissä. Kerrostaloissa alimman kerroksen maata vasten olevissa asunnoissa pitoisuudet ovat kuitenkin samalla tasolla kuin pientaloasunnoissa.
Radonin torjuntatoimet uudisrakentamisen yhteydessä ovat alentaneet 2000-luvulla valmistuneiden pientalojen radonpitoisuutta. Torjunta on yleistynyt etenkin korkean radonpitoisuuden alueella Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa. Pitoisuuksia on alentanut myös tuulettuvan alapohjan yleistyminen perustamistapana sekä siirtyminen koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon.
1980- ja 1990-lukujen suuret pitoisuudet johtuivat maanvaraisen laatan yleistymisestä perustamistapana. Myös kevytsoraharkkojen käyttö sokkelimateriaalina yleistyi, mikä ilman torjuntatoimia edistää radonvuotoja asuntoihin.
Rinnetalot ovat edelleen ongelmallisia siksi, että maanvastaiset seinät edistävät radonin pääsyä maaperästä sisäilmaan, ja torjuntatoimet ovat vaativia.
Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu, jonka arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 300 keuhkosyöpätapausta. Se tunkeutuu maaperästä rakennuksiin perustuksissa olevien pienten rakojen kautta ja on siksi erityisesti rakennusten alimpien maanvaraisten kerrosten ongelma.
Uuden asunnon ostajan kannattaa mitata radon
Uuden asunnon ostajan kannattaa varmistaa mittauksella, että radonpitoisuus on riittävän alhainen. Jos ei ole, on rakentaja velvollinen tekemään korjauksia takuutyönä radonpitoisuuden alentamiseksi.
Erityisen tärkeää mittaaminen on korkean radonpitoisuuden alueilla, joita ovat Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Etelä-Karjala. Näillä alueilla uusille asunnoille asetettu radonpitoisuuden enimmäisarvo ylittyy 25-50 prosentissa pientaloasunnoista. Enimmäisarvon ylitykset eivät ole harvinaisia muuallakaan Suomessa, ja STUK suositteleekin radonmittausta asuinalueesta riippumatta.
Radon mitataan lämmityskaudella marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Koska mittausaika on kaksi kuukautta, täytyy tämän talven mittaukset aloittaa helmikuun loppuun mennessä. Mittauksia voi tilata STUKin radonmittauspalvelusta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (944/92) mukaan radonpitoisuuden ei tulisi ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä. Uudet asunnot tulisi rakentaa siten, että pitoisuus ei ole yli 200 becquereliä. Tutkimuksen perusteella arvioitiin, että ohjearvo 200 becquereliä ylittyy 220 000 pientalossa ja 16 000 kerrostaloasunnossa.
Myös Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D2, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, antaa rakennusten suunnittelun ohjearvoksi 200 becquereliä kuutiometrissä. Vuodesta 2004 alkaen on koko maassa vaadittu rakentamismääräyksen B3, Pohjarakenteet, perusteella radonin huomioimista kaikessa uudisrakentamisessa. Rakennuslupahakemukseen tulisi liittyä radontekninen suunnitelma.
Julkaisu STUK:n sivuilla: Radon suomalaisissa asunnoissa - Otantatutkimus 2006 (STUK-A242)
Lähde: Säteilyturvakeskus (STUK)
Takaisin
Kommentoi ja keskustele uutisesta
