Syreenit valittu Vihervuoden 2008 kasviksi
Muu tiedote, julkaisupäivä 27.5.2008
Viherympäristöliitto ry on valinnut syreenit Vihervuoden 2008 kasviksi. Jo ennestään pihasyreeni on Marttaliiton ja Helsingin kaupungin nimikkokukka. Se oli yleisin koristepensaamme 1900-luvun alkupuolella, ja sitä istutetaan edelleen runsaasti kautta maan. Vastikään tutkittiin, millaisia pihasyreenin lajikkeita Helsingin vanhoista puistoista löytyy. Koska pensaat ovat kukoistaneet vuosikymmeniä paikoin ankarissakin kaupunkioloissa, niistä osa kannattaisi ottaa viljelyyn. Myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on kerännyt eri puolilta Suomea suuren määrän näyttäviä syreenikantoja.
Maailmalla tunnetaan noin 2000 pihasyreenin lajiketta, ja esimerkiksi isabellansyreenejä on jalostettu toistasataa. Syreeneissä onkin valinnan varaa, kun halutaan kestäviä ja kauniita pensaita tai pikkupuita sekä puistoihin että kotipihoille. Pikkuiset aasialaiset lajit ja yksirunkoisiksi kasvatetut lajikkeet mahtuvat jopa rivitalopihaan.
Yleisin syreenilajimme pihasyreeni kasvaa luontaisena Kaakkois-Euroopan vuoristossa, missä vallitsee mantereinen ilmasto kylmine talvineen. Puisto-, isabellan-, unkarin-, likusteri- ja pihasyreeni menestyvätkin Lapissa saakka. Pensaita eivät vaivaa edes kohtalokkaat kasvitaudit eivätkä tuhohyönteiset.
Kukintaa toukokuusta keskikesään
Kun pensasryhmään istutetaan useampaa syreenilajia, kukkien pastellisävyistä ja ihanasta tuoksusta voi nauttia miltei kaksi kuukautta. Eteläisimmässä Suomessa syreenien kukinta alkaa usein jo toukokuun lopussa, mutta yleensä kuitenkin kesäkuun ensi viikkoina, kun kiinan-, jalo- ja pihasyreenit avaavat nuppunsa. Myös pienikokoiset sametti- ja pikkusyreeni kukkivat varhain. Kesäkuun loppupuolella kukkaan puhkeavat isot kaari-, isabellan-, nuokku- ja puistosyreenit. Puun mittoihin yltävän likusterisyreenin terälehdet varisevat vasta heinäkuun puolivälissä.
Syreenien kukat houkuttelevat pihaan monenlaisia perhosia. Hyvällä onnella kasvustossa voi nähdä vaikkapa kolibrimaisen syreenikiitäjän.
Anna syreenin kasvaa rauhassa
Maailmalla kasvaa 1700-luvun puolivälissä istutettuja, yhä joka kesä kukkivia pihasyreenejä, joiden isoimmat rungot ovat läpimitaltaan 60-senttisiä. Syreenit kukkivat vasta monen vuoden kuluttua istutuksesta, sillä silmut kehittyvät vanhojen versojen kärkiin. Pensaita ei siten kannata kiusata usein toistuvilla voimakkailla leikkauksilla.
Syreenit kukkivat ahkerimmin runsaassa valossa, mutta siimeksessä kukinta-aika pitenee, teriön väri syvenee ja lehdistö pysyy vehreänä. Kasvualustan tulee olla ilmavaa, tuoretta, reilusti kalkittua ja viljavaa. Mitä vanhemmiksi syreenit tulevat, sitä paremmin ne kestävät kuivuutta, sillä vanhojen yksilöiden vahva juuristo hamuaa maasta tehokkaasti ravinteita ja vettä.
Lisätietoja: Taimistoviljelijät ry, puh. (09) 5841 6551
Takaisin
Kommentoi ja keskustele uutisesta
