Uusi asunto-osakeyhtiölaki ei saa murentaa ainutlaatuista järjestelmää
Lehdistötiedote, julkaisupäivä 19.4.2008
Matti Inha Kiinteistöliiton puheenjohtajaksi
Suomen Kiinteistöliiton uudeksi puheenjohtajaksi on valittu pitkän linjan asuntovaikuttaja, toimitusjohtaja Matti Inha Helsingistä. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajana tunnettu Inha on osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun asunto- ja asuntolainamarkkinoista. Koulutukseltaan Matti Inha on oikeustieteen kandidaatti.
- Suomen asunto-osakeyhtiöjärjestelmä on ilmiö, jota pidetään kansainvälisesti vertaillen ainutlaatuisena ja toimivana. On tärkeää huomata, että toisinaan taloyhtiöissä esiintyvät päätöksenteko-ongelmat eivät johdu järjestelmästä, vaan taloyhtiöiden erilaisesta toimintakulttuurista. Laki antaa hyvät puitteet päätöksenteolle ja edistää siten kiinteistöistä huolehtimista.
Inha huomauttaa, että yhteisöasumiselle on ominaista, ettei kaikkien osakkaiden tarvitse olla yksimielisiä hankkeen tarpeellisuudesta. - Järjestelmämme lähtökohtana on taloyhtiön etu, ei ainoastaan yksittäisen osakkaan. Esimerkiksi kiinteistön tason korottamista pidetään niin tärkeänä tavoitteena, että lain tasolla on säädetty, että taloyhtiöt voivat tehdä tavanomaisia perusparannushankkeita yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä, vaikka kaikki osakkaat eivät kokisi hyötyvänsä niistä.
- Myöskään osakkeenomistajien passiivisuus ei estä päätöksentekoa yhtiökokouksessa. Osakkeenomistajat voivat vapaasti harkita, osallistuvatko he itse yhtiökokoukseen, valtuuttavatko puolestaan jonkun toisen henkilön vai jättäytyvätkö passiivisiksi. Yhtiökokous on kaikesta huolimatta päätösvaltainen ja se voi päättää hankkeista ja niiden toteuttamista, mikä on varsinkin yhtiön korjaus- ja perusparannushankkeiden toteutumisen kannalta tärkeätä.
- Sama koskee kunnossapitoa - on täysin sattumanvaraista, mihin huoneistoon jokin korjaustarve tulee. Kun taloyhtiö korjaa vian, kustannukset jakautuvat kaikille osakkeenomistajille, eikä yksittäisen osakkaan riski yllättävistä korjauskustannuksista muodostu liian suureksi. Taloyhtiön laajahko kunnossapito- ja korjausvastuu toimii siten yksittäisen osakkaan kustannusriskin kannalta samaan tapaan kuin vakuutus.
Lakiuudistus ei saa rapauttaa järjestelmää
On vaarallista, että uuden asunto-osakeyhtiölain uudistamisen yhteydessä on välillä liiaksi unohdettu mahdollisuudet pitää taloyhtiö nykyvaatimusten mukaisena. Usein esille nousee yksittäisten osakkaiden hyödyn ajattelu. Esimerkiksi hissien rakentaminen on yhteiskunnallisesti niin tärkeää, että lainsäätäjän tulisi pitää päätöksentekomenettely yksinkertaisena ja sellaisena, ettei se lietso turhia riitoja taloyhtiössä. Hissi nostaa kiinteistön kaikkien huoneistojen arvoa.
Nykyisen asunto-osakeyhtiölain mukaan hissin rakentaminen tulkitaan normaaliksi perusparannukseksi, jonka tekemisestä päätetään yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä ja kustannukset jaetaan normaalilla tavalla kaikkien osakkaiden kesken vastikeperusteen, yleensä neliöiden, mukaan.
Uuden lakimuutoksena riskinä on, että kustannuksia ja hyötyjä mitattaisiin millimetrin tarkkuudella - kuinka paljon kunkin kerroksen asukkaat kokevat hankkeesta hyötyvänsä. Mistä hissille löytyisivät maksajat, jos yhtiökokous vapauttaisi osan osakkaista osallistumasta kustannuksiin. Entä millä alennuksen määrä mitattaisiin jokaiselle osakkeenomistajalle oikeudenmukaisella tavalla, Inha kysyy.
- Millimetrilinjan ääripäässä kait taloissa pitäisi hisseihin asentaa maksukortin lukija, käyttäjä maksakoon. Kuudes kerros, 0,20 euroa, kiitos, Matti Inha kärjistää.
Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, puheenjohtaja Matti Inha puh. 0500 500013.
Takaisin
Kommentoi ja keskustele uutisesta
