Putkiremontit tulevat yhä puskan takaa
Isännöintiliitto julkisti hiljattain tuoreimman putkiremonttibarometrin. Sen tiedot perustuvat pariin sataan viime tai tänä vuonna tehtyyn putkiremonttiin. Vain joka toisessa remontoitavassa kiinteistössä oli ennen remonttia tehty putkiston kuntotutkimus tai ylipäätään kuntoarvio kiinteistölle. Korjausohjelma oli vielä harvemmalla taloyhtiöllä.
Joka toinen taloyhtiö siis vain ajautui putkiremonttiin. Vasta putkistoissa ilmenneet vuodot ja tukokset herättivät remonttitarpeet. Hyvä huono esimerkki ajelehtivasta kiinteistönpidosta löytyy tuntemastani taloyhtiöstä, jonka osakkaat ovat pääsääntöisesti rakennusalan ammattilaisia. Siellä putkiremontin tarve tuli esille vasta sitten, kun sähköpistokkeista alkoi tulla vettä!
Taloyhtiöt haluavat myös olla oman onnensa - tai onnettomuutensa seppiä. Vain 8 prosenttia taloyhtiöistä pohti yhteistyötä naapuriyhtiön kanssa. Varsinkin lähiötalojen remonttitulvaa ajatellen tämä on lohduton tieto. Osaamis- ja kustannushyötyjen jakaminen ei kiinnosta.
Taloyhtiöiden avainhenkilöiden kykyä kaukonäköiseen toimintaan tai yhteistyöhön naapuriyhtiöiden kanssa ei näemmä voi kylliksi aliarvioida. Tämä ei anna kovin hyvää kuvaa isännöitsijöidenkään ammattitaidosta. Tässä valossa asunto-osakeyhtiölakiin tullut vaatimus viiden vuoden korjaustarpeiden selvittämisestä yhtiökokouksissa ei tullut yhtään liian aikaisin.
Ja tätäkin ovat kiihkeimmät populistit ehtineet vastustaa. Se kuulemma johtaa siihen, että remontteja ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Pitkäjänteisen, talous- ja energiaviisaan kiinteistönpidon apostoleilla riittää työsarkaa...
Juha Salmi
Toimitusjohtaja
Suomen Asuntotietokeskus