Liikaa radonia yli 50 000 asunnossa: Ohjeet pitoisuuden alentamiseksi uudessa radonkorjausoppaassa

Muu tiedote, julkaisupäivä 2.10.2008

Suomessa on yli 50 000 asuntoa, joissa sisäilman radonpitoisuus ylittää enimmäisarvon 400 becquereliä kuutiometrissä. Asunnon radonpitoisuutta voidaan alentaa kohtuuhintaisella korjauksella. Eri korjausmenetelmistä kerrotaan Säteilyturvakeskuksen (STUK) julkaisemassa radonkorjausoppaassa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama radonpitoisuuden enimmäisarvo 400 becquereliä kuutiometrissä ylittyy arviolta noin 50 000 pientalossa tai kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa. Korjauksia radonpitoisuuden alentamiseksi on tehty vasta muutamassa tuhannessa asunnossa.

Tehokkaimpia menetelmiä pitoisuuden alentamiseksi ovat radonimuri ja radonkaivo. Radonimurilla imetään ilmaa lattian alta, jolloin maaperän radonpitoisen ilman siirtyminen asuintiloihin vähenee. Esimerkiksi radonimurin asentaminen maksaa 1500-3000 euroa.

STUKin julkaisemassa uudessa oppaassa kerrotaan eri korjausmenetelmistä sekä annetaan niistä käytännön esimerkkejä. Radonimurin lisäksi pitoisuutta on mahdollista alentaa myös ilmanvaihtoa parantamalla tai tiivistämällä perustuksia.

Radon on radioaktiivinen kaasu, joka lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Radonia ei voi mitenkään aistia, ja mittaaminen onkin ainoa keino selvittää pitoisuus.

Uuden asunnon radonpitoisuus kannattaa mitata, jotta mahdolliset korjaustoimet voitaisiin tehdä takuukorjausten yhteydessä. Uusissa asunnoissa radonpitoisuuden tulee olla alle 200 becquereliä kuutiometrissä.

Asuntojen radonkorjaaminen -opas on saatavilla maksutta STUKin internetsivuilta (www.stuk.fi). Opasta voi myös tilata painettuna Säteilyturvakeskuksesta, jolloin hinta on 17 euroa (sis.alv).

ARVELA Hannu, REISBACKA Heikki. Asuntojen radonkorjaaminen. STUK-A229. Helsinki 2008. Linkki julkaisuun: www.stuk.fi/julkaisut/stuk-a/stuk-a229.pdf

Lähde: Säteilyturvakeskus (STUK)