Indeksitalovertailu 2008: Vastikkeista jo kaksi kolmannesta veroihin ja kunnallisiin maksuihin

Lehdistötiedote, julkaisupäivä 23.9.2008

Imatralaistaloyhtiö maksaa yli 40 prosenttia kouvolalaisyhtiötä enemmän

Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista menee jo kaksi kolmannesta kiinteistöveroon ja kunnallisiin kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Kuntien päättämät vero- ja maksuperusteet vaihtelevat kuitenkin varsin paljon. Niinpä asuminen tulee tänä vuonna imatralaiskaksiossa 410 euroa kalliimmaksi kuin vastaavassa kaksiossa Kouvolassa.

Suomen Kiinteistöliiton selvityksessä verrattiin samanlaisen ns. indeksitalon kustannuksia 38 maamme kaupungissa käyttäen syyskuussa voimassa olleita maksuperusteita. Indeksitalo on normaali 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.

Kaikkiaan kiinteistöverot ja kunnalliset maksut vievät vertailukaupungeissa keskimäärin 1,94 euroa neliöltä kuukaudessa eli noin 60 prosenttia hoitokuluista ja 65 prosenttia hoitovastikkeesta. Nousua vuoden 2007 syyskuuhun on keskimäärin kahdeksan prosenttia. Eniten ovat suhteellisesti nousseet rakennuksen kiinteistövero (13,6 %), kaukolämpö- (11,1 %) ja kiinteistösähkömaksut (12,3 %).

Imatra kärkeen asumiskuluissa

Kalleinta asuminen on Imatralla, missä kiinteistöveroihin ja maksuihin menee indeksitalossa lähes 66 000 euroa vuodessa. Seuraavina tulevat Lohja, edellisvuoden ykkönen Lappeenranta, Hämeenlinna, Turku, Savonlinna ja Helsinki, joissa maksut ovat 62 000 - 64 000 euroa. Tänä vuonna kymmenen ankarimman kaupungin joukkoon ovat nousseet Helsinki, Lohja, Nokia ja Salo ja kymmeniköstä ovat pudonneet Järvenpää, Kotka, Rovaniemi ja Vantaa. Edullisinta keskusta-asuminen on Kouvolassa, Oulussa ja Porvoossa, missä indeksitalon kiinteistöverot ja kunnalliset maksut ovat 18 000 - 20 000 euroa Imatraa pienemmät.

Ero Imatran ja Kouvolan välillä on esimerkiksi 50 neliön kaksiossa 410 euroa vuodessa eli 34 euroa kuukaudessa. Imatralaiskaksiossa asuva maksaa vastikkeessaan kunnallisia veroja ja maksuja 1 375 euroa vuodessa, kun Kouvolassa selviää 965 eurolla. Kouvola ei myöskään kompensoi alhaisia maksutulojaan ankarammalla kunnallisverotuksella, sillä Kouvolan kunnallisveroprosentti on vain 0,25 %-yksikköä Imatraa korkeampi.

Maamme suurissa kaupungeissa kiinteistöverot ja kunnalliset maksut ovat yhteensä koko maan keskimääräisellä tasolla. Asumiskustannuseroja aiheutuu tietysti myös siitä, että samanlaisen asunnon ostohinta vaihtelee suuresti kunnittain, joskaan tähän ei voida välittömästi vaikuttaa kunnallisin päätöksin. Asumiskustannuksiin vaikuttavat myös muut kiinteistönhoitokustannukset kuten korjauskustannukset ja isännöinnin sekä kiinteistönhoidon työvoimakustannukset.

Kiinteistöveroissa ja jätehuollossa suhteellisesti suurimmat erot

Kunnallisista maksuista suhteellisesti suurimmat erot ovat jätehuollossa. Kun Tampereella jätehuoltoon menee 12 senttiä asuinneliöltä kuukaudessa, on jätehuoltokustannus Imatralla, Lohjalla ja Savonlinnassa kaksi kertaa suurempi.

Varsin suurta vaihtelua aiheuttaa myös tontista perittävä kiinteistövero. Kun Helsingin Kampin indeksitalossa menee vastikkeesta lähes 43 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon, on määrä monessa pikkukaupungissa alle kymmenesosa tästä. Erot johtuvat enemmän tontin verotusarvojen eroista kuin itse tontin veroprosenteista.

Sen sijaan rakennuksen kiinteistövero vaihtelee vähemmän, sillä erot aiheutuvat vain asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenteista. Ankaria asuinrakennusten verottajia ovat mm. Iisalmi, Joensuu, Kemi, Kuopio, Mikkeli ja Rovaniemi ja Ylivieska. Kuopiossa ja Ylivieskassa vastikevaikutus (18 senttiä neliöltä kuukaudessa) on kaksinkertainen verrattuna niihin kaupunkeihin, jotka soveltavat asuinrakennuksiin minimiveroprosenttia.

Imatralla maksetaan lämmöstä ja Torniossa vedestä

Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee indeksitalossa keskimäärin 83 senttiä neliöltä kuukaudessa. Kalleinta lämmittäminen on vertailukaupungeista Imatralla (117 senttiä/m2/kk), Lohjalla, Lappeenrannassa, Järvenpäässä, Turussa sekä Salossa ja edullisinta Oulussa (57 snt/m2/kk).

Veteen ja jäteveteen käytetään nykyisin lähes yhtä paljon vastike-euroja kuin lämmitykseen. Tornio on kallein - vesi- ja jätevesikustannus 67 senttiä/m2/kk. Seuraavina ovat Nokia, Savonlinna, Rovaniemi, Hyvinkää, Kemi, Pori, Jyväskylä ja Uusikaupunki. Edullisinta vesi ja jätevesi on Kouvolassa (43 snt/m2/kk) ja Porvoossa (44 snt/m2/kk). Indeksitalon sähkölaskuun menee 10 - 19 senttiä neliöltä.

Asumiskustannukset paljolti kuntapäättäjien käsissä

Edellä kuvattu vertailu on koskenut kiinteistöveroista ja kunnallisista maksuista aiheutuvia asumiskustannuseroja. Indeksitaloa on käytetty siksi, että saataisiin todellisuutta vastaava kuva kiinteistöverojen ja kunnallisten maksujen vaikutuksesta eri kaupungeissa. Pelkkien energia-, vesi- ja jätevesimaksujen yksikköhintojen vertailu johtaa harhaan, sillä kaukolämmön, sähkön ja vedenkin perusmaksut määräytyvät kuluttajakiinteistön koon mukaan ja vaihtelevat perusteiltaan kunnittain.

Vertailussa mukana olleet ja asumiskustannuksiin vaikuttavat tekijät ovat kunnallisten päättäjien ja osin myös valtiovallan käsissä. Kun veroviranomainen nostaa esim. tontin verotusarvoa, voisivat kuntapäättäjät ottaa mallia Espoosta, joka kevensi kuntalaistensa kasvanutta taakkaa alentamalla tontin kiinteistöveroprosenttia vuodelle 2008. Kiinteistöveroista ja kunnallisista maksuista käydään kuitenkin vähemmän keskustelua kuin kunnallisveroprosentista tai päivähoito- tai joukkoliikennemaksuista, vaikka ensin mainitut vaikuttavat kaikkien kuntalaisen asumiskustannuksiin. Kannetaanhan kiinteistöveroja ja kunnallisia maksuja kaikilta - omakotitalon omistajilta suoraan, osakkeenomistajilta vastikkeissa ja vuokralaisilta vuokrissa, oli tuloja tai ei.

Kiinteistöverojen osalta uusien kuntavaaleissa valittavien kuntapäättäjienkin tulisi pohtia verotuksen kohtaantoa - mm. sitä millä perusteella asumisen lisäverottaminen olisi oikeudenmukaisempaa kuin kunnallisen tuloverotuksen kiristäminen. Kunnallisten maksujen suhteen olisi lisäksi kysyttävä, määräytyvätkö ne omakustannusperusteisesti vai käytetäänkö niitä piiloveroina.

Kuvio kaikista vertailukaupungeista , pdf-liite

Kuvio 10 suurinta kaupunkia , pdf-liite

Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliiton tutkimusjohtaja Mauri Marttila, puh. (09) 1667 6218 tai 050 598 6388