Tahallisesti sytytettyjen palojen määrä on edelleen kasvanut

Muu tiedote, julkaisupäivä 5.5.2008

Tahallisesti sytytettyjen palojen määrä on edelleen kasvanut. Tämä käy ilmi tuhopolttojen ennaltaehkäisyn seurantaryhmän teettämästä tutkimuksesta. Tutkimuksen "Tahallisesti sytytetyt tulipalot Suomessa" ovat laatineet tutkija Päivi Mäkelä ja professori Ahti Laitinen Turun yliopistosta.

Esimerkiksi vuoden 2005 onnettomuustilastointijärjestelmässä (PRONTO) onnettomuusselosteisiin on yhteensä 12 977:sta palotapauksesta tahallisiksi merkitty 2 165 tapausta. Se on 16,7 prosenttia koko vuoden paloista. Tasaisesti vuodelle jaettuna se tekee kuusi tahallista paloa vuorokautta kohti. Saman vuoden tarkemmin läpikäydyssä aineistossa tahallisiksi määriteltyjen palojen määrä vielä nousi miltei 300 kappaleella 2 453:een tapaukseen. Koko vuoden paloista tämä on 18,9%, ja vuorokautta kohti määrä nousee vajaaseen seitsemään paloon (6,7 paloa/vuorokausi).

Maakunnista kahdeksan ylittää valtakunnallisen keskiarvon tahallisesti sytytetyissä paloissa suhteessa maakunnan väestömäärään: Kymenlaakso, Kanta-Häme, Satakunta, Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Lappi ja Päijät-Häme. Pahimmillaan tahallisten palojen osuus voi joillain alueilla olla miltei puolet kaikista palotapauksista.

Tahalliset palot yli 10% tulipalojen aiheuttamista omaisuusvahingoista

Tutkimuksessa seulotut ja tahallisiksi luokitellut tulipalot ovat aiheuttaneet vuonna 2005 PRONTOon arvioitujen tietojen perusteella yhteensä 21 360 731 euron vahingot, mikä on 11,4 % vuonna 2005 kaikkien tulipalojen aiheuttamasta omaisuusvahinkojen määrästä (187 912 291 euroa). Tahallisten palojen uhkaamat omaisuusarvot ovat kirjattujen arvioiden mukaan puolestaan olleet 59 062 188 euroa.

Kolmannes tekijöistä 20-30-vuotiaita

Kahden- ja kolmenkymmenen ikävuoden välillä olevat tekijät muodostavat kolmanneksen kaikista tuhopolttorikoksesta epäillyistä; jos mukaan otetaan vielä edeltävä viisivuotisjakso, osuus nousee jo 46,5 %:iin. Kohteiden vaihtelu sitoutuu tekijöiden ikärakenteeseen. Koulutapauksissa rikoksesta epäilty/epäillyt ovat tiedossa yhdessätoista tapauksessa, ja niistä kahta poikkeusta lukuun ottamatta tekijät ovat alle 20-vuotiaita. Naapuririidoista johtuvissa palotapauksissa tekijät ovat pääosin 1950- ja 1960-luvulla syntyneitä; tuttavan luo sijoittuneissa paloissa tekijät ovat iältään hiukan nuorempia.

"Vihamiehen" ollessa kohteena suurin osa sytyttäjistä on syntynyt 1970-luvulla tai 1980-luvun alussa. Nykyisen tai entisen perheenjäsenen omaisuuden ollessa kyseessä tekijä on yleensä 30-40 ikävuoden väliltä. Omaa tai vuokrattua omaisuutta koskevissa paloissa - jotka yleensä sijoittuvat tekijän omaan kotiin - kyse on iältään kohtuullisen kirjavasta joukosta, mutta selvä painotus on kuitenkin 1950- tai 1960-luvulla syntyneissä. Sama pätee myös sairaaloihin, tarkemmin yleensä psykiatrisille osastoille, sijoittuneissa paloissa.

Syyt tahallisten palojen lisääntymisen taustalla

Tutkimuksen mukaan tahallisesti sytytettyjen palojen lisääntymiseen viimeisen vajaan vuosikymmenen aikajänteellä on vaikuttanut viranomaisten kirjaamisaktiivisuus. Lisäksi muut tekijät ovat vaikuttaneet niin, että palotapaukset tulevat entistä paremmin viranomaisten tietoon. Suurin näistä muuttujista lienee matkapuhelintiheyden kasvu, mitä kaikki haastatellut pelastustoimen edustajat pitivät hyvin selkeänä ja huomattavana hälytyksiä lisänneenä tekijänä. Matkapuhelintiheyden ohella kaikki pelastustoimen piiristä haastatellut nostivat esiin uusavuttomuuden, mikä sekin on heidän mukaansa selkeästi lisännyt tehtävien määrää.

Pelastusviranomaisten käsityksiä tehtävämäärien lisääntymisen syistä ei ole PRONTO-selosteiden valossa mitään syytä kyseenalaistaa. Tuleen liittyvien riskien tunnistaminen ja huolellisuus vaikuttivat pahimpien tapausten valossa olevan katoamassa. Uusavuttomuus näkyi niin ikään esimerkiksi alkusammutuksen puuttumisena. Matkapuhelinten helpottaman hälyttämisen sekä uusavuttomuuden taustalle tai rinnalle on esitettävissä hypoteesi "hoitakoot viranomaiset" -asenteen lisääntymisestä. Kaikki nämä kolme näyttävät johtaneen siihen, että viranomaisten tietoon tulleiden tahallisesti sytytettyjen tulipalojen määrä on lisääntynyt. Tämä näkyy erityisesti joukkoon ´Muu tulipalo´ kuuluvien palojen lisääntymisenä. Kategoriaan kuuluu useita paloja, joiden sammuttamiseen ei palokuntaa olisi tarvittu.

Mäkelän ja Laitisen tutkimus perustuu PRONTO-järjestelmän tietoihin, poliisin tilastoihin sekä poliisi- ja pelastusviranomaisten haastatteluihin.

Tuhopolttojen ennaltaehkäisyn seurantaryhmässä ovat edustettuina sisäasiainministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Pelastusopisto, Finanssialan Keskusliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto, Museovirasto ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos.