|
Kiipeilytelineet
Kiipeilytelineet ovat yleensä hankittu joko leikkivälinevalmistajan mallistosta tai itse tehtyjä. Niinpä niiden hoidossa tulee ensisijaisesti noudattaa valmistajan antamia suosituksia ja ohjeita tai pyytää apua asiantuntijayrityksistä. Useimmat kiipeilytelineet on koottu valmiista moduuleista ja niihin on yhdistelty erilaisia liukumäkiä ja kiipeilyverkkoja. Kiipeilytelineet ovat aina niin korkeita, että 60 cm:n turvaraja ylittyy. Sen vuoksi niiden alla on aina oltava turva-alusta ja riittävä turva-alue. Useimmiten kiipeilytelineiden alla näkee käytettävän salaojasoraa, josta hienoaines on pesty kokonaan pois. Pesty salaojasora läpäisee hyvin vettä, pysyy pehmeänä pakkasellakin ja on kustannuksiltaan edullista. Sen ikävä puoli on siinä, että lapset kuljettavat sitä kengissään ja taskuissaan ympäri pihaa ja sisälle asuinhuoneisiin.
Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää synteettisistä materiaaleista tehtyjä turva-alustoja. Kiipeilytelineitä hoidetaan tarkistamalla ne kuukausittain silmämääräisesti ja tekemällä tarvittavat muttereiden ja ruuvien kiristykset pari kertaa vuoden aikana. Lisäksi niitä voidaan tilanteen niin vaatiessa hioa ja maalata. Pieni ulkoasun kohennus muutaman vuoden välein tekee mille tahansa rakenteelle ainoastaan hyvää. Osa kiipeilytelineistä on tarkoituksella rakennettu niin korkeiksi, että aivan pienimmät lapset eivät ylety leikkimään niissä. Tällä ehkäistään vaaratilanteiden syntyä, sillä pienten lasten motoriikka ei välttämättä riitä telineissä kiipeilemiseen. Lasten vanhempien tai hoitajien ei tulisi nostaa lapsia leikkitelineisiin, jotka on selvästi tarkoitettu isommille lapsille.
Liukumäet ovat tänä päivänä usein integroituina johonkin muuhun leikkivälineeseen. Ne ovat joko osa kiipeilytelinettä tai jotain muuta leikkimiseen erityisesti suunniteltua rakennetta, joten niidenkin kunnossapidossa kannattaa luottaa asiantuntijoiden apuun. Liukumäkien suurimmat rakenteelliset vaaratekijät liittyvät putoamisvaaraan. Liukumäkien yläosan tai mäkeen johtavien portaiden kaiteet saattavat olla liian matalia, väärin asennettuja tai voivat puuttua kokonaan. Myös liukumäkiä koskevat samat määräykset kuin kiipeilytelineitä iskua vaimentavan turva-alustan osalta. Liukumäkien kunnossapidon osalta tärkeimmät kohteet ovat kaiteet, joista ei saa irrota tikkuja eikä niissä saa olla ulkonevia nauloja tai ruuveja. Huomioitava on myös liu´un alastulopään loppuosa, joka täytyy olla asennettuna oikeaan korkeuteen, jotta sormien kiilautumisvaaraa ei synny.
Kiipeilytelineiden ja liukumäkien osalta voi sanoa että itse tehtyihin korjauksiin ei kannata ryhtyä, mikäli ei ole aivanvarma mitä tekee. Vastuu vahingon sattuessa ylettyy omistajan lisäksi siihen henkilöön, joka laitetta on asentanut tai huoltanut.