Puupinnoitteet

Puu pinnoitteena on varsin vanha tapa kattaa jalankulkualueita. Puuta on osattu kyllästää jo 1800- luvulta lähtien. Kyllästysaineina käytetään muun muassa arseenia ja kromia, jotka molemmat ovat ympäristölle haitallisia aineita. Suomessa käytettävä painekyllästetty puu on useimmiten mäntyä. Tuotteena painekyllästetystä puusta käytetään nimeä kestopuu. Kestopuu on pitkäikäistä ja käytössä kestävää. Sen haitallisena ominaisuutena on myrkyllisyys ihmisille, eläimille ja kasveille. Lisäksi sitä on vaikea hävittää. Polttaminen ei tule missään tapauksessa kysymykseen, sillä puusta irtoaa tällöin ympäristölle myrkyllisiä kaasuja. Vanha käyttökelvoton kestopuu tulee hävittää mädättämällä, tällöin se on vähiten ympäristölle vaarallista. Kestopuun lisäksi muita samaan tapaan käytettäviä puumateriaaleja ovat ratapölkyt, pyöreät pöllit ja lehtikuusi.

Ratapölkyt on kyllästetty kreosoottiöljyllä, joka on kivihiilitervan johdannainen. Öljymäisenä se on varsin tahrivaa ainetta, mikä kannattaa muistaa käyttökohdetta valittaessa. Ratapölkkyjä on käytetty lähinnä pengerryksissä ja kiveyksien tai nurmikon reunatukena. Ratapölkkyjä ei suositella käytettäväksi niiden aiheuttamien terveysriskien vuoksi.

Pyöreät pöllit ovat käyttökelpoisia joko laatoituksen tapaan aseteltuina tai käytävinä. Asennettaessa pölkkyjä ne katkaistaan ensin saman mittaisiksi, sopiva mitta on 20 cm. Tasakokoiset palaset asennetaan kivilaattojen tapaan tiivistetylle hiekkakerrokselle, johon ne tärytetään tai juntataan tiukasti kiinni. Raot täytetään hiekalla tai mullalla. Pölleinä voi käyttää painekyllästettyä tolppaa tai luonnonpuuta.

Lehtikuusta voi käyttää edellä mainittujen tapaan. Se ei kuitenkaan ole osoittautunut aivan niin kestäväksi kuin alkuun luultiin, erittäin kestävää siitä on vain sydänosa.

Kestopuu on edellä mainituista käyttökelpoisin. Sitä voi käyttää oleskelualueiden ja terassien materiaalina esim. betonikiven sijaan. Kestopuu on esimerkiksi keväisin huomattavasti miellyttävämpi astella paljain jaloin kuin kivimateriaalit. Se lämpenee ja kuivuu nopeammin. Alleen puu vaatii vettä nopeasti läpäisevän kerroksen, esimerkiksi sepeliä tai karkeaa soraa. Kerrospaksuudeksi riittää 15 - 20 cm tiivistetty kerros, mikä salaojitetaan, jos maan laatu niin vaatii.

Uutena materiaalina on tullut mukaan solukuivattu haapa. Siitä odotetaan miltei kestopuun veroista päällyste- ja pinnoitemateriaalia. Se on kuitenkin vasta kokeiluasteella. Täysin myrkyttömänä materiaalina solukuivattu puuaines soveltuu paremmin esimerkiksi leikkialueiden rakenteisiin.

Puuta käytettäessä joudutaan käyttämään myös nauloja tai ruuveja. Aina kun työskennellään ulkotiloissa, missä on olemassa vaara kosteudesta ja korroosiosta, kannattaa käyttää kuumasinkittyä materiaalia. Kuumasinkitty eli galvanoitu metalli kestää vuosikymmeniä ulkotiloissa, käytännössä saman ajan kuin puuaineskin. Puupinnoitteissa käytetään useimmiten dyckert-nauloja tai ruuveja.

Pinnoitteena puuta käytetään useimmiten erilaisissa ritilöissä, terasseissa ja laatoissa. Laattojen tulee olla riittävän isoja ja tukevia, että ne yleensä kestäisivät käytössä. Kooltaan 50 x 50 cm laatat ovat sopivankokoisia asentaa, huoltaa ja korjata. Parasta olisi kuitenkin rakentaa suoraan suurempia pintoja. Niihin on helpompi rakentaa kaarevia ja pyöreitä muotoja ja niistä saa rakennettua tukevamman kokonaisuuden.

Pinnoitemateriaalina on käytettävä tarkoitukseen sopivaa, riittävän paksua puutavaraa. Sahatavaran tulisi olla vähintään 28 mm paksua, joko höylättyä tai hienosahattua. Juoksut kannattaa tehdä samasta materiaalista tai paksummasta. Juoksujen väli ei saa olla enempää kuin 60 cm