Kiinteistöliitto tutki asumiskuluja kaupungeittain
Lehdistötiedote, julkaisupäivä 12.2.2004
Kiinteistöverot ja kunnalliset maksut nousseet selvästi täksi vuodeksi
Asumisen kustannukset nostettava kunnallisvaalien teemaksi
Kiinteistöliiton selvityksen mukaan kunnat ovat nostaneet kiinteistöverojaan ja kunnallisia maksujaan täksi vuodeksi keskimäärin yli kolme prosenttia viime vuodesta samanaikaisesti kun yleisen kustannustason nousu on jäänyt alle prosenttiin. Näin asuintalojen hoitovastikkeista menee jo yli puolet kiinteistöveroon ja kunnallisiin kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Eniten ovat nousseet jätehuollon kulut.
Selvityksestä käy ilmi, että kuntien päättämät vero- ja maksuperusteet vaihtelevat varsin paljon. Asuminen tulee tänä vuonna hämeenlinnalaiskaksiossa 240 euroa kalliimmaksi kuin vastaavassa kaksiossa Kouvolassa.
Kiinteistöliittoa huolestuttaa vuosi toisensa jälkeen kallistuvat asumisen maksut, etenkin kun asuinhuoneistoihin kohdistuu kustannuspaineita myös peruskorjauksista. Asumiskustannuskehitys pitäisikin saada hallintaan. Kiinteistöliitto peräänkuuluttaa kunnallista keskustelua asiasta. Kunnissa tulisi pohtia käytetäänkö kunnallisia maksuja piiloveroina ja voidaanko palveluja tehostamalla saada hintakehitys hallintaan. Kiinteistöliitto kritisoi myös hallitusohjelmaan sisältyvää kiinteistöveron tasokorotusta.
Asumisen kustannukset sekä kaupunkikeskustojen asema tulisi saada tulevien kunnallisvaalien keskusteluteemaksi siinä missä päivähoito tai joukkoliikennekin, Kiinteistöliitosta todetaan. Asumiskustannuksiin vaikuttavat tekijät ovat pitkälti kunnallisten päättäjien vallassa. He päättävät ensinnäkin kiinteistöveroista. Myös kunnalliset maksut päätetään vuosittain joko kunnan elimissä tai kuntaenemmistöisten liikelaitosten tai yhtiöiden hallinnossa.
Keskimäärin 1,54 euroa neliöltä kuukaudessa
Kiinteistöliiton selvityksessä verrattiin samanlaisen ns. indeksitalon kustannuksia 27 maamme kaupungissa käyttäen tämän vuoden tammikuussa voimassa olleita maksuperusteita. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.
Indeksitaloa on käytetty siksi, että saataisiin todellisuutta vastaava kuva kiinteistöverojen ja kunnallisten maksujen vaikutuksesta eri kaupungeissa. Pelkkien energia-, vesi- ja jätevesimaksujen yksikköhintojen vertailu johtaa harhaan, sillä kaukolämmön, sähkön ja vedenkin perusmaksut määräytyvät kuluttajakiinteistön koon mukaan ja vaihtelevat perusteiltaan kunnittain.
Kaikkiaan kiinteistöverot ja kunnalliset maksut vievät vertailukaupungeissa keskimäärin noin 1,54 euroa neliöltä kuukaudessa eli noin 54 prosenttia hoitokuluista ja yli 60 prosenttia hoitovastikkeesta.
Hämeenlinna noussut kärkeen asumisen kuluissa
Kalleinta asuminen on Hämeenlinnassa, missä veroihin ja maksuihin menee indeksitalossa lähes 50 000 euroa vuodessa. Seuraavina tulevat Imatra, Lappeenranta, Vantaa, Kotka, Tornio, Nokia ja Helsinki. Edullisinta keskusta-asuminen on Kouvolassa, Porvoossa ja Tampereella, missä indeksitalo selviää tänä vuonna veroista ja maksuista noin 38 000 - 40 000 eurolla.
Vertailukaupungeista myönteisintä kehitystä tapahtui Torniossa, joka alensi kaukolämpönsä hintaa ja luovutti viime vuotisen kärkipaikkansa Hämeenlinnalle. Myös Helsinki paransi suhteellista asemaansa korottaessaan vain sähkön ja jätehuollon tariffejaan. Sen sijaan Vantaa sekä kaakon kaupungit Imatra, Kotka ja Lappeenranta nousivat ankarimpien joukkoon.
Indeksitalojen kustannusero on enimmillään noin 12 000 euroa vuodessa. Ero on 50 neliön kaksiossa 240 euroa vuodessa eli 20 euroa kuukaudessa.
Asumiskustannuseroja aiheutuu tietysti myös siitä, että samanlaisen asunnon hankintakustannus vaihtelee suuresti kunnittain, joskaan tähän ei voida välittömästi vaikuttaa kunnallisin päätöksin. Vertailussa ei ole myöskään otettu huomioon kiinteistönhoidon ja isännöinnin työvoima- eikä korjauskustannuksia.
Erot suurilta osin jätekuluista ja tontin kiinteistöverosta
Kunnallisista maksuista suhteellisesti suurimmat erot ovat jätehuollossa. Eroja aiheutuu mm. jätteenkäsittelymaksuista. Kun Tampereella ja Nokialla jätehuoltoon menee runsaat kahdeksan senttiä asuinneliöltä kuukaudessa, on jätehuoltokustannus Imatralla lähes kolme kertaa suurempi. Jätehuolto on kallista myös Lappeenrannassa, Mikkelissä, Vaasassa ja Ylivieskassa. Edellisvuodesta jätehuollon kulut ovat nousseet kaikista kulueristä nopeimmin - keskimäärin yli 15 prosenttia.
Varsin suurta vaihtelua aiheuttaa myös tontista perittävä kiinteistövero. Kun Helsingin Kampin indeksitalossa menee vastikkeesta lähes 29 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon, on määrä monessa pikkukaupungissa alle kymmenes osa tästä. Erot johtuvat enemmän tontin verotusarvojen eroista kuin itse tontin veroprosenteista.
Vantaa verottaa asuinrakennuksia kovimmin
Sen sijaan rakennuksen kiinteistövero vaihtelee vähemmän, sillä erot aiheutuvat vain asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenteista. Ankaria asuinrakennusten verottajia ovat mm. Vantaa, Rovaniemi, Lahti, Mikkeli ja Ylivieska. Vantaalla vastikevaikutus (14 senttiä neliöltä kuukaudessa) on 1,9-kertainen verrattuna niihin kaupunkeihin, jotka soveltavat asuinrakennuksiin minimiveroprosenttia.
Muiden maksujen (kaukolämpö, vesi ja jätevesi sekä kiinteistösähkö) erot ovat vertailukaupungeissa edellisiä pienemmät eli maksimit ovat 1,5 - 1,7-kertaiset minimiarvoihin nähden. Edellisvuodesta kaukolämpö- sekä vesi- ja jätevesikulut ovat nousseet keskimäärin yli kaksi prosenttia, mutta kiinteistösähkö yli kuusi prosenttia.
Vapautuneet sähkömarkkinat eivät ole laskeneet sähkön hintaa
Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee indeksitalossa keskimäärin 63 senttiä neliöltä kuukaudessa. Kalleinta lämmittäminen on vertailukaupungeista Nokialla (78 senttiä/m2/kk), Hämeenlinnassa (73), Imatralla (71) ja Kemissä (70) ja edullisinta Oulussa (50). Jos vertailussa otettaisiin huomioon myös lämmitystarve-erot, jotka johtuvat mm ulkolämpötilaeroista ja tuulisuudesta, korostuisi Oulun edullisuus.
Veteen ja jäteveteen käytetään nykyisin lähes yhtä paljon vastike-euroja kuin lämmitykseen. Tornio on kallein - vesi- ja jätevesikustannus 60 senttiä/m2/kk. Seuraavina ovat Kotka (55), Vaasa (54), Kemi (53), Vantaa (52), Espoo, Lappeenranta ja Nokia (51). Näissä kaupungeissa vedestä ja jätevedestä maksetaan jopa enemmän kuin Oulussa kaukolämmöstä. Edullisinta vesi ja jätevesi on Kouvolassa (36) ja Lahdessa (37).
Vapautuneista sähkömarkkinoista huolimatta sähkön kokonaiskustannuserot ovat yllättävän suuria. Niinpä vertailukaupungeista Lahdessa ja Torniossa kiinteistösähkökustannus jää 10 senttiin, mutta Hämeenlinnassa ja Nokialla indeksitalon sähkölaskuun menee lähes 15 senttiä neliöltä kuukaudessa.
Sähkön niin sanottujen listahintojen erot heijastelevat sitä, etteivät markkinat toimi. Sähköenergian myynti on saatava todellisen kilpailun piiriin, jotta kuluttajat saavat vastauksia tarjouspyyntöihinsä. Myös verkkotoiminnan monopolihinnoittelun valvontaan on saatava lainmuutos, jolla verkkoyhtiöt velvoitetaan palauttamaan kohtuuttomiksi todetut maksut kuluttajille.
Liitteet:
- Kuva 1
- Kuva 2
- Taulukko
Lisätietoja:
- Tutkimusjohtaja Mauri Marttila, puh. (09) 1667 6218
Indeksitaloselvityksen lähteet: paikalliset kiinteistöyhdistykset
Takaisin
Kommentoi ja keskustele uutisesta
