Indeksitalovertailu 2009: Vastikkeista jo 60 prosenttia veroihin ja kunnallisiin maksuihin
Lehdistötiedote, julkaisupäivä 7.10.2009
Suomen Kiinteistöliiton Indeksitalovertailu 2009:
Kaukolämpö noussut eniten viime syksystä
Loviisalaistaloyhtiö maksaa veroja ja maksuja yli 40 prosenttia oululaisyhtiötä enemmän
Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista menee jo lähes 60 prosenttia kiinteistöveroon ja kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Kuntien päättämät vero- ja maksuperusteet vaihtelevat kuitenkin varsin paljon. Niinpä asuminen tulee tänä vuonna loviisalaiskaksiossa 400 euroa kalliimmaksi kuin vastaavassa kaksiossa Oulussa.
Suomen Kiinteistöliiton selvityksessä verrattiin samanlaisen ns. indeksitalon kustannuksia maamme 40 kaupungissa käyttäen syyskuussa voimassa olleita maksuperusteita. Indeksitalo on normaali 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.
Kaikkiaan kiinteistöverot ja ns. kunnalliset maksut vievät vertailukaupungeissa keskimäärin 1,91 euroa neliöltä kuukaudessa eli noin 50 prosenttia hoitokuluista ja lähes 60 prosenttia hoitovastikkeesta. Viime syksystä eniten ovat suhteellisesti nousseet kaukolämpö (8,2 %) ja rakennuksen kiinteistövero (7,2 %).
Loviisa, Hämeenlinna ja Heinola vai Oulu, Kokkola ja Seinäjoki
Kalleinta asuminen on vertailukaupungeista Loviisassa, missä kiinteistöveroihin ja maksuihin menee indeksitalossa yli 64 000 euroa vuodessa. Seuraavina tulevat Hämeenlinna, Heinola, Lappeenranta, Kotka ja Helsinki, joissa maksut ovat 59 000 - 62 000 euroa. Edullisinta keskusta-asuminen on Oulussa Kokkolassa ja Seinäjoella, missä indeksitalon kiinteistöverot ja kunnalliset maksut ovat 16 000 - 19 000 euroa Loviisaa pienemmät.
Ero Loviisan ja Oulun välillä on esimerkiksi 50 neliön kaksiossa 400 euroa vuodessa eli 33 euroa kuukaudessa. Loviisalaiskaksiossa asuva maksaa vastikkeessaan kunnallisia veroja ja maksuja 1 337 euroa vuodessa, kun Oulussa selviää 936 eurolla.
Maamme suurissa kaupungeissa kiinteistöverot ja kunnalliset maksut ovat yhteensä hieman koko maan keskiarvoa pienemmät. Asumiskustannuseroja aiheutuu tietysti myös siitä, että samanlaisen asunnon ostohinta vaihtelee suuresti kunnittain, joskaan tähän ei voida välittömästi vaikuttaa kunnallisin päätöksin. Silti on todettava, että TOP 10 -kaupungeissa myös kunnallisveroprosentti on Hämeenlinnaa ja Helsinkiä lukuunottamatta koko maan keskiarvoa korkeampi. Asumiskustannuksiin vaikuttavat myös muut kiinteistönhoitokustannukset kuten korjauskustannukset ja isännöinnin sekä kiinteistönhoidon työvoimakustannukset.
Kiinteistöveroissa ja jätehuollossa suhteellisesti suurimmat erot
Kunnallisista maksuista suhteellisesti suurimmat erot ovat jätehuollossa. Kun Tampereella jätehuoltoon menee yhdeksän senttiä asuinneliöltä kuukaudessa, on jätehuoltokustannus Uudessakaupungissa, Varkaudessa, Salossa ja Haminassa yli kaksinkertainen.
Varsin suurta vaihtelua aiheuttaa myös tontista perittävä kiinteistövero. Kun Helsingin Töölön indeksitalossa menee vastikkeesta lähes 43 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon, on määrä monessa pikkukaupungissa alle kymmenes osa tästä. Erot johtuvat enemmän tontin verotusarvojen eroista kuin itse tontin veroprosenteista.
Sen sijaan rakennuksen kiinteistövero vaihtelee vähemmän, sillä erot aiheutuvat vain asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenteista. Ankaria asuinrakennusten verottajia ovat mm. Heinola, Ylivieska, Kuopio, Mikkeli ja Kemi. Heinolassa, joka soveltaa maksimiprosenttia, vastikevaikutus (21 senttiä neliöltä kuukaudessa) on yli kaksinkertainen verrattuna niihin kaupunkeihin, jotka soveltavat asuinrakennuksiin minimiveroprosenttia.
Kaukolämpöön jo toista euroa neliöltä kuukaudessa
Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee indeksitalossa keskimäärin 90 senttiä neliöltä kuukaudessa. Kalleinta lämmittäminen on vertailukaupungeista Heinolassa (115 senttiä/m2/kk), Hämeenlinnassa, Loviisassa, Nokialla, Imatralla, Lappeenrannassa, Kemissä ja Iisalmessa, kaikissa yli euron neliöltä kuukaudessa. Edullisinta kaukolämpö on Oulussa ja Kokkolassa (alle 70 senttiä).
Kun veteen ja jäteveteen menee keskimäärin noin puoli euroa neliöltä kuukaudessa, on määrä yli 60 senttiä Kotkassa, Loviisassa ja Torniossa. Edullisinta vesi ja jätevesi on Helsingissä (37 senttiä/m2/kk), Porvoossa, Seinäjoella ja Kouvolassa (alle 40 senttiä). Indeksitalon sähkölaskuun menee 12 - 17 senttiä neliöltä
Asumiskustannukset paljolti kuntapäättäjien käsissä
Edellä kuvattu vertailu on koskenut kiinteistöveroista ja kunnallisista maksuista aiheutuvia asumiskustannuseroja. Indeksitaloa on käytetty siksi, että saataisiin todellisuutta vastaava kuva kiinteistöverojen ja kunnallisten maksujen vaikutuksesta eri kaupungeissa. Pelkkien energia-, vesi- ja jätevesimaksujen yksikköhintojen vertailu johtaa harhaan, sillä kaukolämmön, sähkön ja vedenkin perusmaksut määräytyvät kuluttajakiinteistön koon mukaan ja vaihtelevat perusteiltaan kunnittain.
Vertailussa mukana olleet ja asumiskustannuksiin vaikuttavat tekijät ovat kunnallisten päättäjien ja osin myös valtiovallan käsissä. Viimemainitusta olkoon esimerkkinä kiinteistöverojen pakkokorotukset, jotka tulevat ensi vuonna. Kiinteistöveroista ja kunnallisista maksuista käydään kuitenkin vähemmän keskustelua kuin kunnallisveroprosentista tai päivähoito- tai joukkoliikennemaksuista, vaikka ensinmainitut vaikuttavat kaikkien kuntalaisen asumiskustannuksiin. Kannetaanhan kiinteistöveroja ja kunnallisia maksuja kaikilta - omakotitalon omistajilta suoraan, osakkeenomistajilta vastikkeissa ja vuokralaisilta vuokrissa, oli tuloja tai ei.
Kiinteistöverojen osalta uusien kuntavaaleissa valittavien kuntapäättäjienkin tulisi pohtia verotuksen kohtaantoa - mm. sitä millä perusteella asumisen lisäverottaminen olisi oikeudenmukaisempaa kuin kunnallisen tuloverotuksen kiristäminen. Kunnallisten maksujen suhteen olisi lisäksi kysyttävä, määräytyvätkö ne omakustannusperusteisesti vai käytetäänkö niitä piiloveroina. Kysymys on perusteltu, kun vuodesta 2001 alkaen tehty indeksitalovertailu osoittaa, että kiinteistöverot ja maksut ovat nousseet yli 38 prosenttia, mutta inflaatio samana aikana vain 14 prosenttia. Suurista kaupungeista vain Oulu on pysynyt inflaatiovauhdissa, yli kolme kertaa nopeammin on verojaan ja maksujaan korottanut Lahti, jossa nousu on ollut yli 53 prosenttia.
Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, tutkimusjohtaja Mauri Marttila puh. 050 598 6388, 09 166 761 ja toimitusjohtaja Harri Hiltunen puh. 050 551 1295.
Liite:
Indeksitalo 2009 -taulukot
Takaisin
Kommentoi ja keskustele uutisesta
